Siirry pääsisältöön

Tekstit

Tervetuloa tutustumaan Ähtärin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan - aloita tästä

Opetushallitus on julkaissut Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016-asiakirjan, jota noudattaen jokainen kunta, kuntayhtymä tai palveluntuottaja on laatinut paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman. Ähtärissä VASU-työskentely aloitettiin syksyllä 2016 perustamalla VASU-ohjausryhmä, johon kuuluivat Sirpa Mannismäki, Suvi Soinila, Helena Halla-aho, Paula Korsumäki, Mervi Haaparanta ja Hanna Katajamäki. Varhaiskasvatuksen kaikki työntekijät osallistuivat VASUn työstämiseen mm. pajoissa, joita ohjausryhmän jäsenet vetivät. Lisäksi tietoa ja mielipiteitä kerättiin erilaisin tavoin lapsilta, huoltajilta ja yhteistyökumppaneilta.  Kerätyn tiedon pohjalta laadittiin Ähtärin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), joka on luettavissa tällä sivustolla.  Ähtärin kaupungin VASU löytyy blogipohjalta kappaleittain, joita pääsee kommentoimaan jokaisen julkaisun lopussa. Ensimmäisessä blogijulkaisussa on linkki OPH:n Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016-asiakirjaan, jota voi lukea
Uusimmat tekstit

LUKU 1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Ähtärissä

1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu varhaiskasvatuslain mukaisesti. Esiopetus, jota säätelee perusopetuslaki, on osa varhaiskasvatusta. Esiopetuksen opetussuunnitelma on yhdenmukainen varhaiskasvatussuunnitelman kanssa. Ähtärin varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset. Varhaiskasvatussuunnitelma on kokonaisuutena kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista. 1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja niiden velvoittavuus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteut

LUKU 2 Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Ähtärissä

2 Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet – Ähtärin painotukset 2.1 Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Ähtärissä on Vilikkilän ja Ollinkulman päiväkodit, joissa työskennellään lastentarhanopettajan/-opettajien ja lastenhoitajan/-hoitajien tiimeissä. Päiväkodissa tarjotaan ryhmämuotoista ja suunnitelmallista varhaiskasvatusta, jossa korostuu pedagogiikka. Vuorohoitoa eli ympärivuorokautista hoitoa järjestetään Vilikkilän päiväkodissa. Vuorohoidolle on ominaista, että lapsen hoitoajat ovat vaihtelevia. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia suunnitelmalliselle varhaiskasvatuksen toteuttamiselle sekä kiintymyssuhteiden ja turvallisuuden tunteen luomiselle. Lapselle rakennetaan säännöllinen päivärytmi ja toiminnallinen sisältö hoitopäivään erilaisista hoitoajoista huolimatta. Ollinkulma vastaa Ähtärissä esiopetuksesta ja esiopetusikäisten lasten päivähoidosta. Lisäksi esiopetusta järjestetään Myllymäen koululla. Esiopetuksen järjestämistä ja toteuttamista säätelev

LUKU 3 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri Ähtärissä

3 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri 3.1 Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Ähtärissä Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on kaikkinensa alati muuttuva ja muotoutuva kokonaisuus. Oman, tiimin ja työyhteisön työn arviointi sekä ähtäriläisiltä asiakkailta saatava palaute muodostavat pohjan Ähtärin varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämiselle. Yhteisön yhteinen oppiminen pohjautuu sen jäsenten  osaamiseen sekä yhteiselle halulle kehittää toimintakulttuuria. Muutokset ympäröivässä yhteiskunnassa sekä oman yhteisön sisällä, luovat toimintaan kehittämistarpeita, joihin pyritään vastaamaan. Oppilaitosten, järjestöjen, yhteisöjen sekä ähtäriläisten yritysten kanssa tehtävä yhteistyö perustuu osaamisen jakamiseen. Tiedon ja osaamisen jakaminen, ammatillinen kehittyminen sekä yhteistyön kehittäminen eri tahojen kanssa monipuolistavat ja laajentavat varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria. Ähtärin varhaiskasvatuksen oppivassa yhteisö

LUKU 4 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Ähtärissä

4 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Ähtärissä KUVA: Pedagoginen viitekehys 4.1 Pedagoginen dokumentointi Laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytyksenä on suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen. Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta. Jatkuva havainnointi tekee pedagogista työtä näkyväksi ja auttaa arvioimaan toimintaa yhdessä henkilöstön, lasten ja vanhempien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta on yksi tärkeimmistä pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle. Se tukee merkittävästi toiminnan pedagogista lapsi- ja ryhmäkohtaista suunnittelua varhaiskasvatuksessa. Dokumentointikäytäntöjä Ähtärin varhaiskasvatuksessa: Varhaiskasvatussuunnitelmien/

LUKU 5 Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki Ähtärissä

5 Kasvun ja oppimisen tuki Ähtärissä 5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Ähtärissä Kehityksen ja oppimisen tuen pohjana on kaikille lapsille yhteinen, laadukas varhaiskasvatus, jossa lasten erilaisiin tuen tarpeisiin vastataan monipuolisesti ja oikea-aikaisesti. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on huoltajien ja kasvattajien havaintojen yhteinen tarkastelu ja/tai lapsen aiemmin todettu tuen tarve. Lapsen tuen tarve on voinut ilmetä jo ennen varhaiskasvatukseen osallistumista. Mikäli tiedetään lapsen tarvitsevan varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukea, pyydetään huoltajia kirjaamaan tuen tarve päivähoitohakemukseen. Lapsen aloittaminen varhaiskasvatuksessa ja siellä tarvittava tuki suunnitellaan yhdessä huoltajien, ryhmän työntekijän ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Tarvittaessa voidaan tehdä tutustumiskäynti lapsen kotiin. Jos lapsen kehityksestä, oppimisesta tai hyvinvoinnista herää huoli varhai